Photos: Kilpisjärvi, 2006

Teksti: Antti Mehtomaa. Muutama kuva on muiden kuin itseni ottama.

1.4.2006 ja kello löi 8 aamulla. Neljä (takaisin) luontoon haluavaa miestä saapui oulun bussiasemalle. Tästä siis lähdettiin ja mukana oli Antti (möylä), Mursu, Aarni (Junnu) ja Olli. Bussi oli ihan täynnä porukkaa ja tavaratilakin oikein odotti meidän rinkkoja ja ahkioita kyytiinsä..eli sai survoa niin p****leesti.

9 tunnin bussimatka, mitähän sitä. No rollossa ainaki läpsystä vaihto (lue: nopea bussinvaihto), naurettiin junnulle kun se ei saanut bussin vessaa vedettyä ja muoniossa (essolla) juophastiin kaffet.

Lopultakin kilpisjärvi näkyvissä.

Antti keksi kilpiksen parkkipaikalla että äitillekin vois ilmoittaa että on vaeltamaan menossa :D.

Sukset jalkaan, kamat kantoon ja ylämäkeen. Pahimmat ylämäet olikin reissun alussa <3. Myöhemmin myös tajuttiin että ahkion vetäminen kolmestaan ei oikein toimi kovin hyvin monin paikoin kapeiden reittien takia,okei ylämäissä se oli kyllä ihan hyvä ratkaisu..huh..oli raskasta.

Yöllä hiihtäminen on hauskaa kuin lasimurska p**seessä. Siis oikeesti, ei siellä nähnyt yhtään mitään ja sitten kun vielä väsyttikin. Siis meillähän meni 7 tuntia eka kämpälle hiihtäessä kun piti alkaa jotain v**un lepakkoreittiä testailemaan. Sääntö 1) Älä ikinä hiihdä yöllä, sääntö 2) älä ikinä hiihdä päivällä =P ja 3) älä käytä lepakkoreittiä ilman batmobiilia. Todellakin ..tuossa viimeisessä kuvassa olevaa kiveä luulimme joksikin liikkuvaksi olennoksi (poro?/ihminen?/suohirviö?)..siis niin hyvin siellä näki ja tajus asiat yöllä =).

Eilisyön hajotus on ohi ja taas jaksaa. Minä ja olli peloteltiin muita asukkeja nukkumalla sängyn (laverin) alla (oli vähä täyttä). Siis c-vitamiini poretabletit...priceless. Ja mursu taas selkeesti tutki kartasta uusia lepakkoreittejä p**kele.

Ahkiosta oli yön aikana hävinnyt hieman lihaa, pohdimmekin aamulla kuka meistä oli syyllinen. Rikos jäi mysteeriksi =(. Matka jatkukoon eli sivakoiminen saarijärveltä kuornarjoelle alkoi. Sää oli pilvinen ja leuto eli ihan jees. Tosin koko matka ylämäkeä. Jokainen aste ylöspäin maastossa vie miestä asteen etukenoon ja persettä asteen ruvelle!!

Ollin ja Junnun ennen reissua kokema hilpeä oksennustauti iski Möylään yllättäenpyllättäen ja vielä kesken hiihdon ja ylämäen...(vähän meni mehut). Kuornarin mökille päästiin kaikki silti perille. Mökissä möylä tutustui herra ämpäriin muiden imiessä hymyä.

Mursu totesi GPS:stä taas kerran että olemme pieni piste keskellä ei mitään.

Möylän elimistössä olevat substanssit leikkivät hissillä, mikä tuottikin mairean hymyn Mursun (=sadisti) naamalle :C. Ensimmäinen ilta tuvassa meni hengaillessa (mulla täristessä ja oksentaessa). Meitä hieman myöhemmin tuvalle yöpymään saapuneet kaksi vanhempaa rouvaa varmaan nauttivat yön kiihkeistä äänistä jotka loin taidokkaasti ruumiini ja ämpärin saumattomalla yhteistyöllä.

Kuornarin vessassa oli kesäinen meininki =D. Tiesittekö että nokkosperhosen toukille kelpaa ravinnoksi ainoastaan nokkonen ja että...

Ahkio yritti piiloutua yön aikana :(. (Ensimmäisenä yönä tuuli aivan tajuttomasti.)

Kolme pilkki yksi "ryynäs", eli möylä mökissä ja muut kalalla. Tosi huonosti oli kuulemma vettä järvessä ja kalaa ei tullutkaan. Eikun, saipa Olli minari-mateen, minkä vetikin pottujen kera naamariin.(Jaa empä kyllä tiennytkään että näissä veisissä on mateitakin). Iltapäivällä mökkiin lepäämään saapui kolme nuorta ja komeaa hesalaista palomiestä <3. Ilta sujuikin leppoisasti poikien naukkaillessa minttuteetä ja palomiesten nauttiessa jallukahvista. Kynttilät paloi ja musiikki soi (hesalaisilla oli cd-soitin mukana)..eli tunnelma oli loistava. Ei edes edelleen jäytävä kuume ja kolotus saanut mieltäni alas stairway to heavenin soidessa.

Kuutamo yöllä <3.

Aamu -> herääminen -> 'mitähh söikö Antti jottain' -> hhiiiihtääääääääääään !! Eli sain syötyy jopa aamulla, olo oli silti aika heikko ja kuume oli laittanut selän jumiin. Abbout puolenpäivän aikoihin lähettiin kuitenkin suuntaamaan porojärven suuntaan. Pointsit pojille mun kamojen raahaamisesta. Ilma oli tyyni ja aurinkoinen.

Päätettiin jäädä pilkkimään Jogasjärvelle (järvi ennen porojärveä), saatiin pari "kalaa". (4cm eli tollasia munan mittasia...ei, ei mun munan). Mursu kekkas että laittaispa parit madekoukut yöksi pyyntiin (syöttinä toimi ne sintit).

Romanttinen yö Jogasilla. Jäätiin siis sittenkin Jogasin tuvalle (kummitustupa) yöksi nähtyämme ison ranskalaisporukan kikkailevan porotuvan suuntaan. Jogasin tupa on muuten porno. Se on erittäin pieni neljän hengen tupa, missä on eteinen,takka ja pöytä ..ei mitään muuta. Vanhin ja varmasti vetoisin tupa tällä alueella, mutta tosi kodikas. Varsinkin kun takassa oli tuli, kynttilät ja suitsuke paloi, neljä miestä ja konjakkia...

Aamulla Mursu kävi pyytämässä madekoukut ja molemmissa oli made...pieniä ne oli mutta kiva ylläri silti. Jogasilta hiihto porojärvelle meni todella hyvässä kelissä (Sää: hot&sunny). Reissun ehdottomasti paras ilma olikin tällä hiihtoreissulla alkaneena päivänä.

Pilkittiin koko päivä porojärvellä. Reissun paras päivä...ei tarvinut hiihtää juuri yhtään, sai pilkkiä monta tuntia, sää oli loistava (hot&sunny), läheinen mökki oli valmiiksi vallattuna, naamat paloi, kaloja ei tullut, kaira osui kiveen...nosiis mut oli silti ihan oikeesti kiva päivä.

Madeansan laitossa...jännää (6kpl laitettiin). Syötteinä siis toimivat ne muutamat sintit mitä pilkeillä ylös saatiin. Mökissä päästiin kalasopan makuun pottujen, voin, sipulien, kahden mateen ja usean kokin suotuisalla avustuksella. Harmi että Mursu ei päässyt kalasoppaa maistelemaan "jojo-efektin" iskettyä häneenkin illan hämärtyessä. Juuri kun ajateltiin että nyt se ei enään keneenkään tartu.

Mies (Junnu) ja laskeva aurinko.

Aika kesy kettu bongattiin porojärvellä. Ahkio ja varsinkin sen lihaisa sisältö houkutteli. Kannettiin siis lihat turvaan mökkiin ja ajateltiimpa että tulevat(?) kalanrippeet voisi ketulle antaa.

Yöllä pakkasen (~ -20C) paukkuessa, mökki oli lämmin ja konjakki myös. Pöydän ääressä luotiin suunnitelmia tulevan päivän koitoksista. Kuvissa siis näkyy porojärven mökki ja revontulet. Reissun ehdottomasti kaksi hienointa maisemakuvaa ikuisti Olli.

Mursu kuumeessa :(. Vieressä sen hetken parhaat kaverit herra ämpäri ja termarillinen vettä.

Aamulla saatiinkin nukkua pitkään mursun sairastaessa (ei alkanut 7 aamulla möykkään). Joskus 10 jälkeen ylös pompattuamme aloitin aamutoimet halkojenhakkuulla ja sitten Ollin kanssa madeansoja kokemaan. Madeansat olivat jotakuinkin menestys 6 ansan tuodessa 4 madetta jään paremmalle puolelle. Mitat olivat 69cm, 47cm ja pari rääpälettä. Aamun madeansan komeimmat saaliit päätyivät nälkäisiin suihin herkullisen sopan muodossa (kuvassa vielä raakaa) ja saipa kettukin muutaman kilon kalanrippeitä. Suunnitelmiemme mukaan tänä samaisena päivänä olisi pitänyt käydä Poroenolla (joki) pilkkimässä, mutta sakea lumisade + kova tuuli esti aikeemme. Ei nimittäin ole terveellistä lähteä huonolla näkyvyydellä heikoille jäille. Toivo joelle pääsemisestä siis siirtyikin hieman kauemmaksi.

Siis ei helv...tuo jätkä (mursu) oikeesti nukkuu tossa.

Ja taas kolme pilkki ja yks ryynäs (no okei ei se enään ryynänny mut kuumeessa nukku ainakin). Käytiin siis hämärän rajamailla (klo 19.40 -->) pilkkimässä tunteroinen kovassa lumituiskussa. Tulos = ei mitään havaintoa mistään kalasta.

Antti + Junnu + konjakkia. Molempina porojärven öinä nautittiin hieman konjakkia ennen nukkumaanmenoa. Eihän sitä poiskaan jaksaisi kantaa (grammanviilausta!). Oli mukava tapa viettää iltaa lämpimässä mökissä. Puheenaiheina toimivat ainakin kalastus ja jalkapallo :).

Antti ylläpiti "captain's logia" reissulla. Eli siis pitäähän itsetoteutettua reissujournalismia aina hieman olla.

Piti lähteä siirtymään hiljalleen kohti kilpparia, eli matka porojärveltä meekolle. Ilma oli edelleen huono (tuiskutti lunta) ja edellisenä päivänä satanut lumi oli peittänyt edelliset "ladut" vaikeuttaen hieman hiihtoa. Noh Meekolle päästiin. Meekon tupa olikin "freshhi"...2005 keväällä peruskorjattu. Meidänhän PITI jatkaa piteempäänkin, mutta iski niin paha ilma ettei viititty lähteä nousemaan ylemmäs, minne olisi jouduttu menemään jos meekolta eteenpäin olisi jatkettu. Viimeisessä kuvassa näkyy joessa ollut vedenottopaikka, mikä saattoi olla aikalailla ansa, jos ei osannut varoa.

Hienoja maisemia, Olli kävi sooloilemassa lumivyöryvaara-vyöhykkeellä. (Huomatkaa viimeisenä oleva Ollin herutuskuva).

Kova tuuli, lumisade ja lumi suksen pohjissa...ahhh. LUMI ON HIENO ELEMENTTI! Eli matka meeko->kuornarjoki->saarijärvi ei todellakaan ollut helpoin mahdollinen. Matka alkoi mukavalla 4-6km? ylämäellä ja ilma oli surkea (tuiskutti edelleen lunta ja kovaa). Pari lämpöastetta takasi sen että lumi tarrasi ikävästi suksen pohjiin. Itselläni jopa niin pahasti että jouduin kävelemään loppumatkasta muutaman kilometrin. Loppupeleissä matka meni silti ihan mukavasti ja saavuimme melko täyteen saarijärven tupaan iloisin mielin.

Kuuraparta ja ninja (kiai!).

Klo 5.00 aamulla, viimeinen hiihto edessä...hyvin jaksaa vaikka yöllä ei tullutkaan nukuttua (vanhukset päätti lämmittää mökin hieman kuumaksi). Onneksi aamuyöstä oli sen verran pakkasta että suksi luisti taas, jopa minulla.

Kohta parkkipaikalla. Paskat naamassa on helppo hymyillä.

Viimeiset alamäet, vielä ehtii pannuttaaaaaaaaa! Alamäet ahkio persiissä on hilpeä kokemus varsinki jos mäki on jyrkkä ja mutkikas.

Lopultakin perillä. Päätettiin että tänä talvena ei enään hiihdetä ja että kunnon safkaa on saatava..tai etes karkkia ja kaljaa. Bussissa karkki, olut ja kylmä makkara maistuivatkin taivaalliselta. Jotku nössöt myös nukkuivat.